Okei, kaikki kusee aina toisinaan. :( Ihmisten kans eläminen on vaikeeta, mut ilman niitä ois vielki vaikeempaa. :(( Se vaan on niin että ketä eniten rakastat se sua eniten satuttaa.. Niikus se mun kaveripoika, sen piti tulla käymään meillä eilen, mutta se laittoikin viestiä mihin kirjoitti olevansa kipeä eikä voi tulla. Sitten hän oli kaupungilla minun parhaan ystäväni, ja muidenki ystävien kanssa. Ja siellä oli kaikki ne ihmiset, joita minulla oli kamala ikävä, mutta minua ei kutsuttu. :/ Sitten he soittelivat minulle, kertoivat jtn insidevitsejään ym, ja se satutti aika lailla :( Että ihminen , siis tämä paras ystäväni, tiesi että minäkin olisin halunnut nähdä heitä ym, ja sitten hän leveili sillä miten hauskaa heillä on ja ketä kaikkia siellä on.. Jes. Itse olin kotona, itkin vain. Oli paha olla, ystävä sairas, enkä tarkoita kuumeessa ym, vaan sillai vakavammin.. Tai ei sairas, hänellä on ongelma. Niin se sanotaan. Mutta karkasimme aiheesta ! Siis, he soittelivat mulle. Ja yhdessä välissä se mun kaveripoikani halusi puhua mulle, ja kysyi että olenko mä hänelle vihainen. Vastasin että miks mun pitäis olla ? " emmä tiiä" tuli vastaukseks..  Sanoin että enpä mä ooo ja lopetin sen puhelun. Niin, sä väitit mulle olevas kipee ja sit piät siel hauskaa ja viel pilkkaatte mua, ja sä kysyt multa oonko mä suuttunu ?? Okei. Niinjoo. Ja jätkähän siis omistaa aivot. ://  Facebookissa he sitten kirjoittivat minulle että kovat bileet ja että se kaveripoika on voimissaan<333 oli vähän sellanen olo että kiiitos ihan hitosti kaikki :( Sitten yksi niistä jätkistä pyysi minulta anteeksi, ja hänelle annoinkin, koska hän oli ihmetellyt siellä miksei minua oltu kutsuttu. Hän on aina ollut hyvä tyyppi.

  Koulussa sitten, itkin yhdelle ystävälleni. Hän oli hiljaa, ja vain kuunteli minua. En selitellyt hänelle mikä minua vaivasi. Ja hän oli kiltti eikä kysellyt sen enempää. (: aamunavauksessa soitettiin Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen - kunnon itkukohtaukset. Mutta luokan pojille kunniaa, he eivät sanallakaan pilkanneet minua ym. Olivat enemmänkin järkyttyneitä ja huolestuneita. :( suloset mussukat <3 Paras ystävänikin oli sitten lopulta ihan huolissaan, kun kuuli että mä en muuta tee ku itken ja näin.. En puhunut hänelle aamulla mitään, vaikka oltiinkin samas linkis ja ootettiin linkkiä yhes ym. Sitten siinä keskipäivän aikoihin hän tuli mun luokse, halasi mua ja sanoi että : " anteeksi että me oltiin sulle ilkeitä". en ole ikinä nähnyt häntä niin " tunteellisena " tai hellänä kuin sillon. Heti tuli parempi olo. Koska ajattelin että hän vaan kiistää kaiken ja sanoo, että vittuako väliä.. :/ Mutta niin, paljon parempi olo (: <3 Ja nyt en tiedä mitä teen tämän ystäväpoikani kanssa.. On vähän hyväksikäytetty olo.. :/ :(